Paino: 90,9kg

En vaan voinut olla menemättä vaa'alle. Jostain syystä olen hirveän pettynyt tuohon lukemaan. Tahtoisin painaa jo pian alle 90kg. Kuvottaa tuo lukema, yhdeksänkymmentä.

Mutta neljässä päivässä paino kuitenkin laskenut 800g, joten ei kai se niin huono suoritus ole, mitä kuvittelin. Olen kuitenkin syönyt aika reilusti, reilut 1500kcal lähes joka päivä ja noniin, lihastakin ehkä pitäisi edes vähän rueta tulemaan kun joka päivä olenkin juoksemassa käynyt. (Vai miten nopeasti lihas edes kasvaa? No, kunto on ainakin kasvanut tässä parin päivän aikana mukavasti, vaikkei kunnon ja lihaksen kasvaminen sama asia olekaan)

No, pääasia on, että olen laihtunut, paino on tippunut. Ja ehdinhän tässä kahdessa päivässä tiputtaa ainakin pari sataa grammaa, jotta olen täyttänyt viikottaisen tavoitteeni, kilo viikossa pois. (Tosinn, se, että painaisin 81kg kesäloman alkaessa tarkottaisi sitä, että mun pitäisi jossain vaiheessa vähän tsempata enemmän ja kiriä, koska on vain 9 viikkoa aikaa. Muuten jään 82kiloseksi. Mulle kilo ei ole omalla kohdalla ihan sama. Se on merkittävä. Koska muistan silloin, kun tammikuussa 2008 olin hoikimmillani ja tosiaan painoin tuon 81kg ja mä tahdon päästä siihen lukemaan ja sitten vasta voin jälleen aloittaa sen "oikean" laihduttamisen, jossa laihdutan vuosi sitten lihoneitani kiloja, eikä tällaisia, jotka ovat tulleet jojo-laihdutuksen ansioista takaisin.)

Jojo-laihduttamisesta tulikin nyt mieleeni, että ensimmäistä kertaa elämässäni varmaan oikeasti nyt yritän myös muuttaa elämäntapojani. Yritän ottaa lenkkeilyn joka päiväiseksi tavakseni, yritän kasvattaa myös kuntoa läskien lähtemisen rinnalla, olen alkanut juomaan vettä. Aloitin lasillisesta vettä, sitten kaksi lasia, eilen join jo neljä lasia vettä. Ennen en ole juonut vettä en sitten millään. En vain ole tottunut juomaan sitä ja asiaa ei yhtään paranna se, että meidän vesi täällä on niin hiton pahaa ja lämmintä. (Mut meillä on vettä onneksi jääkaapissa aina) Ja nyt yritän rueta syömään terveellisemmin. Hedelmiä vielä en kovinkaan paljon, ehhe, ole syönyt ja päivittäiset kalorimäärät täyttyvät tällä hetkellä pelkästään oikeastaan ja vain jostain suklaasta ja karkista. Mutta yritän. Eilen ostin itselleni jugurttia ja äiti osti mysliä. Sitä yritän rueta syömään joka aamu aamupalakseni. Ja muutenkin nälkään. Äiti osti vesimelonia. Se on hyvää. Voisinkin ottaa tästä edespäin tehtäväkseni opetella syömään vähintään yhden hedelmän päivässä. Kaippa meillä jotain omenoita ja appelsiineja on.

En tahdo enää elää pelkällä suklaalla ja herkuilla. Niistä pääseminen on vaikeaa, mutta pikku hiljaa, pikku hiljaa. Ravitsemusterapeutti on tässä apunani ja tukenani onneksi. En siis tarkoittanut, että kokonaan herkuista eroon, vaan siis niin, että saisin sitä vähän hillittyä, että saisin syötyä kohtuudella! Ennen tätä kunnon laihdutustani lihoin nopeasti. Ei se ollut se 31.12. se päivä, jolloin painoin vähiten vähään aikaan. Muistaakseni vielä hiihtolomalla painoin sen 87kg. Ja mitäs sitten, reilussa kuukaudessa tällainen järkyttävä lihominen. Mikäs ihme tuo on, kun ahmin niin helvetin paljon. Ainakin yli 2000kcal per päivä. Kaikki melkeen pelkkää paskaa, roskaa. Hyi!

Käyn vaa'alla seuraavan kerran vasta tiistaina. Se olkoon nyt sitten se oikea lukema, se virallinen. Leikitään, ettei tuota tän päiväistä edes mainittu. Tosin tuo tämän päiväinen lukema antaa vähän potkua, vielä pitää tsempata, ottaa loppukiri punnituspäivää kohden, ei koskaan tee pahitteeksi, että laihtuisin enemmän kuin kilon viikossa!

Hoikempi, kauniimpi, laihempi tulevaisuus, täältä minä oikeasti pikku hiljaa tulen!