Kiitoksia kommenteista! Ne tosiaan ovat enemmän kuin tervetulleita! :)

 

 

Eilen juoksin siis noin kilsan. En ihan yhteen mittaan, mutta kuitenkin! Suuri saavutus jo se, että sain itseni sinne lenkille. Ajattelin, että otan siitä jokapäiväsen tavan itselleni. Joka ilta juoksen ainakin 400m!

Joka ilta pyrin myös tekemään vatsalihaksia ja reisiä. Eilen tein 60 vatsalihasta ja 50 molempia reisiä. Haluan kiinteytyä!

Vähän mietin, että miten mun pitäisi syödä ja mikä olisi se oikea määrä. Kun karkeista ja herkuista ennen tunnu pääsevän eroon, niin pitää vaan yrittää syödä kohtuudella. Ravitsemusterapeutti (kyllä vain, ravitsemusterapeutilla käyn oksentamisen ja vääristyneen omakuvan takia. Mietitte varmasti, että eikö 91kiloinen tosiaan ole lihava ja miten sillä voi olla vääristynyt omakuva, mutta musta tuntuu, että lattiat halkeavat mun alla, mä täytän jokapaikan, mä en mahdu minnekään, vaatteet eivät mene päälle ja sitä rataa, kaikkea aivan mahdotonta. Tuskin on todennäköistä, että koulun liikuntasalin lattiat menisivät altani rikki, vaikka hyppisinkin siellä. // Tällä hetkellä en käy koulun liikuntatunneilla, koska ne yksinkertaisesti ahdistavat liikaa. Mä en kestä olla siellä muiden tyttöjen seassa, tuijotettavana ja naurun kohteena, mä en kestä esitellä läskejäni, mä en kestä hyppiä, juosta ja pomppia siellä muiden mukana läskit heiluen. Vaikka kuinka tällaiselle lähes satakiloiselle liikunta tekisi hyvää, mä en vaan pysty siihen, että sinne menisin.) sanoi, että en saa rueta kokonaan herkkulakkoon, koska silloin tulee ahmittua ja ahmiminen sitten taas johtaa siihen oksentamiseen, mistä yritän nyt päästä kokonaan, lopullisesti eroon!

En ole oksentanut vähään aikaan. Muutaman kerran tän vuoden puolella. Kolme kertaa olen ottanut Kilostoppeja (söin niitä ennen joulua noin 4 per päivä noin kuukauden ajan ainakin) ja ne saavat mut oksentamaan kaikki mahanesteet ja kaikki ylös. Mä kun lupasin yhdelle tärkeälle ihmisille, etten oksenna enää. Lopetan sen pelleilyn. (Olen oksentanut syksystä 07 alkaen, jaksoittain. Silloin olinkin tammikuussa 08 hoikimmillani, painoin 81kg) Mutta sitten otan niitä kapseleita ja ne saavat mut oksentamaan. Sitten voin todeta "se vain tuli, ei ollut mun vikani". Ja kerran tän vuoden puolella muistaakseni ihan oksentamalla samaan vanhaan tapaani. Mutta niin, ei näin. Ei näin.

Tänään olen syönyt 11 marianne-karkkia ja äidin noblesse-suklaamitäliekeksejä sekä fami-patukan ja 1½ näkkileipää + lasi maitoa koulussa. Ei paljon, mutta olen pettynyt itseeni, etten saa noita herkkuja kuriin. Eihän toi nyt ole mitenkään paljon verrattuna siihen, kun oikein ahmin, mutta silti! Joskus ahmin jopa 600g irtokarkkeja yhteen menoon ja sitten vedän päälle vielä 100g suklaalevyn ja muuta roskaa. Enkä todellakaan tahdo syödä niin paljon! Nyt kun en ole voinut oksentaa syömiäni ällötyksiä olen siispä lihonut.

31.12.08 painoin 87,4kg. Ja nyt tiistaina painoin 91,7kg. Sellaiset mukavat ~5kg. Ihan lyhyessä ajassa. Ja tiedän sen, että jos nyt jatkaisin tätä samaa rataa, niin sitten pian painaisin 100kg. Ihan varmasti.

Mä kun olin yhdessä vaiheessa ihan varma, etten enää ikinä anna itseni lihoa yli 90 kilon, mutta tässä sitä taas ollaan! Seiskalla painoin 97kg. Varmaan enemmänkin, mutta ton verran silloin kun uskalsin vaa'alle astua. Ihan järkyttävää.

Tahdon kiinteytyä ja mahtua pienempiin vaatteisiin!

Tällä hetkellä mulla on päälläni Seppälän 42 -kokoiset farkut, Nanson musta t-paita kokoa S. Se on pitkä ja vähän iso. Ja sitten siinä päällä vielä H&M:stä ostettu miesten t-paita kokoa M. Ja Seppälän mustaneuletakki kokoa L.
Silloin painaessani 97kg käytin L/XL -kokosia paitoja ja farkut olivat naisten 44 kokoset. Nyt sentään mahdun Seppälän vaatteisiin. Onneksi. Jossain vaiheessa hoikimmillani, 81kilosena, mahduin M-kokoisiin vaatteisiin ja ostin jopa 40 kokoset farkut Seppälästä, joiden käyttö jäi vähälle, koska lihoin aika nopeasti tällaiseksi plösöksi jälleen.

H&M:n farkut, 42, menevät mulle jalkaan piukasti joo, mutta eivät mene kiinni.. Ja Seppälän ne jotkut farkut ei mene ollenkaan, nämä vähän isompi/leveämpi malliset 42:set nuorten puolelta menevät.

Hiihtolomalla kokeilin H&M:ssä 38-kokoisia neuletakkeja ja ne menivät ihan mukavasti! Tähtään siihen, että kaikki hupparit ja paidat saisivat olla kokoa M/38. Farkut kokoa 40. En tiedä, paljonko mun pitäisi kiloja pudottaa, että noihin vaatteisiin mahtuisin, mutta yritän mahdollisuuksien mukaan harrastaa liikuntaa, ihan vaan lenkkeilyä koiran kanssa ja juoksemista sekä jumppaamista päivittäin. Tahdon kiinteytyä.

Mä olen niiin kyllästynyt olemaan tällainen pontso.